Kuopiolaisen vihreän valtuutetun Veera Willmanin valtuustoaloitteesta Kuopion kaupunki liittyi 2018 valtakunnalliseen Pyöräilykuntien verkostoon, joka toimii kuntien ja muiden tahojen välisenä yhteistyöelimenä pyöräilyn kehittämiseen liittyen. Kuopiossa on tehty aloitteita aikaisemminkin verkostoon liittymisestä. Esimerkiksi 90-luvulla verkoston perustamisen jälkeen aktiivisena pyöräilijänä tunnettu, edesmennyt Erkki Björk teki aiheesta ensimmäisen valtuustoaloitteen heti verkoston perustamisen jälkeen. Pyöräilykuntien verkosto ja Pyöräliitto ovat ne merkittävimmät järjestöt, jotka edistävät pyöräilyä ensisijaisesti liikenteenä ja liikkumisen muotona. Paikallisesti Kuopion hyötypyöräilijät edistää kuopiolaista pyöräilyä.

Verkoston sivuilta löytyy paljon tietoa pyöräilyn edistämisestä. Isoin hyöty verkostoon liittymisestä toivottavasti on aihepiirin suunnittelijoille sekä yleis- että asemakaavapuolella ja katusuunnittelussa. Infra on ne kolme ensimmäistä ja tärkeintä asiaa millä pyöräilyä edistetään aina sieltä rakennusjärjestyksen muodostamasta pyörävarastosta, kaavoituksen miettimälle pyöräilyreitille ja katusuunnittelun miettimälle pyöräväylälle ja työpaikan pyöräpysäköintitiloihin ja mahdollisesti vaatteiden vaihtoon asti. Tärkeintä on kuitenkin sen varsinaisen infran muodostamat tekijät eli miten pyöräilijä liikkuu muun liikenteen kanssa sujuvasti, nopeasti ja turvallisesti. Monesti aina turvallisuudesta puhuttaessa aletaan puhua pyöräilykypärän käytöstä, mutta vaikka sitä on ihan ok pitää, niin sen merkitys ei ole turvallisuuden kokonaisuudesta kovinkaan suuri. Silloin kun infra ei toimi, voidaan kypärää tarvita ja silloinkin todennäköisyys on pieni pelastumiseen. Turvallisuudessa infran merkitys on kaikista suurin.

Pyöräilyn edistäminen on kohtuullisen helppoa. Pyöräilylle pitää liikennemuotona tulla ne samat asiat todellisuudeksi, kuin mitä esimerkiksi autoilulla on tällä hetkellä. Pyöräilyn pitää olla nopeaa, sujuvaa ja turvallista ja erityisesti infran pitää näitä asioita toteuttaa. Näiden syiden vuoksi ihmiset pääsääntöisesti pyöräilevät, toki myös esimerkiksi ympäristösyyt, kuntoilu, mukavuus jne. syyt ovat myös mukana, mutta niiden merkitys ei ole niin suuri. Usein moni autoileva kuopiolainen miettii, että Kuopio ei ole mäkien takia hyvä pyöräilykaupunki, mutta maailmalla on huomattavasti mäkisempiäkin pyöräilykaupunkeja kuten vaikka Norjan Trondheim. Kylmyys on monesti se toinen syy mikä mainitaan, mutta tuskin lähes kaksinkertaisen pyöräilijöiden kulkumuoto-osuuden pitävä merenrantakaupunki Oulu tai itäinen naapurimme Joensuu ovat sen lämpimämpiä.

Asiat mitä Kuopiossa kannattaisi tehdä on kävelyn ja pyöräilyn erottaminen omiksi liikennemuodoikseen pääväylillä mm. keskustassa ja erityisesti Savilahden laajalla kampusalueella. Ydinkeskustassa ja Savilahdella pitäisi pyöräpaikkojen laatu ja määrä parantua mm. vaihtamalla kierretelineet runkolukituspaikkoihin ja ruutukaavalle pitäisi saada pyöräpysäköintipaikkoja kadunvarsille. Pyöräilijöiden ostovoimaa ei kannata halveksua, koska se on pienemmillä, mutta useammilla ostoksilla jopa suurempaa kuin autoilijoilla. Keskustaan tullaan pyörällä, Matkukseen mennään autolla. Tämä kannattaisi sekä yrityksien että kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden muistaa noin 5-7 km säteellä keskustasta.

Ari Paanala

Ari Paanala

tarkastuslautakunnan jäsen, varavaltuutettu