Sorsasalo Kelloniemestä Kallaveden ylikuvattuna

Me vihreät esitimme tänään Kuopion valtuustossa Finnpulpiin liittyvän kuntalaisaloitteen vastauksen palautusta valmisteluun. Koen, että vastaus on monella tapaa puutteellinen.
Lokakuun 2016 kaavapäätöksen jälkeen on tullut merkittävästi lisää tutkimustietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä, Kallaveden tilasta, ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyistä menetelmistä ja metsänhoidon ilmastovaikutuksista. Suurimpana näistä IPCC:n ilmastoraportti viime syksyltä. Enää ei riitä tavoitella 2 asteen lämmönnousua, vaan kunnissakin on toimittava kunnianhimoisemmin, jotta saavutamme max 1,5 asteen nousun. Sellutehdashankkeiden aiheuttama hakkuumäärien lisääntyminen vaikeuttaisi Suomen pääsemistä myös asetettuihin ilmastotavoitteisiin.

Pöyry käytti vuonna 2015 Finnpulpin YVA-selostuksen vesistömallinnuksessa EFDC-mallia, joka on YVA-selostuksen jälkeen esiin tulleiden tietojen perusteella soveltumaton ennustamaan sulfaatin sekoittumista, laimenemista ja leviämistä järviolosuhteissa, sekä arvioimaan alusveden sulfaattipitoisuuksien kehittymistä. Malli on alun perin kehitetty huomattavasti syvempiin ja pinta-alaltaan laajempiin meriolosuhteisiin. Mallin hilakoosta johtuen se keskiarvoistaa syvyyssuhteita, jolloin pienialaiset syvänteet tulevat jäävät pienestä pinta-alasta johtuen huomioimatta laskennassa tai tulevat huomioiduksi liian karkealla tasolla alusveden sulfaattipitoisuuksien kehittymistä. Samaa mallia on käytetty Terrafamen vesistövaikutusten arvioinnissa vuonna 2017, ja jälkikäteen toiminnan alettua on havaittu, että purkuvesistössä Nuasjärvessä todellisuudessa mitatut/havaitut sulfaattipitoisuudet ovatkin olleet 2,5–10-kertaisia ennakkoon arvioituihin ja EFDC-mallilla mallinnettuihin skenaarioihin nähden.

Kaavapäätöstä tehdessä myöskään tuoreimmat tiedot Kallaveden tilan heikkenemistrendistä eivät olleet vielä valmistuneet. ELY-keskuksen mukaan Kallaveden tila on heikentymään päin vesienhoidon edelliseen kuusivuotiskauteen verrattuna.

Finnpulpin tehtaan tarvitsema puumäärä (6,7 miljoonaa kuutiota vuodessa) lisäisi metsähakkuiden määrää alueellisesti huomattavasti. Tämä osaltaan jatkaisi metsäluontomme monimuotoisuuden heikkenemistrendiä. Maaliskuussa julkaistun Suomen Punaisen kirjan mukaan jo 11,9 % Suomen eliölajeista ovat uhanalaisia. Metsien hakkuut, muut metsien elinympäristöjen uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat syynä lajien uhanalaisuuteen. Metsätalous ja metsänhoidolliset toimenpiteet aiheuttavat omalta osaltaan myös mm. kiintoaine- ja ravinnepäästöjä vesistöihin.

Kuopion kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 11.2.2019 Kuopion kaupungin toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastopoliittisen ohjelman päivittäminen. Siellä mainittiin Finnpulpin osalta muun muassa seuraavaa:
”Finnpulp Oy:n tehdashankkeen toteutuessa sillä olisi huomattava vaikutus Kuopion kasvihuonekaasutaseeseen. Ympäristövaikutusten arvioinnin tietojen perusteella tehtaan toiminta tulisi lisäämään Kuopion fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä noin 30 %. Päästöjen lisäys olisi samaa tasoa, kuin Kuopion kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet vuodesta 1990 vuoteen 2014. Jos kasvihuonekaasulaskelmissa otettaisiin huomioon myös metsien hiilinielut, tehtaan toiminnalla saattaa olla suurempikin negatiivinen vaikutus koko Pohjois-Savon hiilitaseisiin, jos suuren puuraaka-ainetarpeen vuoksi metsien hakkuut ylittävät vuotuisen puubiomassan kasvun.”

Tuoreimpana hallitusohjelma, jonka yhtenä strategisena tavoitteena on hiilinielujen ja hiilivarastojen kasvattaminen. Näyttäytyy vastauksenkin perusteella siltä, että Kuopiossa ollaan valmiita toimimaan näiden tavoitteiden vastaisesti.

Ottaen huomioon kuntalaisten aloitteessa ilmaiseman huolen Kallaveden tilasta ja ilmastonmuutoksesta, tänään käsitelty vastaus ei ole riittävä. Se keskittyy enemmän toissijaisiin muotoseikkoihin kuin itse huoleen. Mielestäni ei ole oikein antaa kuntalaisaloitteeseen kuntalaisten huolta vähättelevää vastausta, joten esitin vastauksen palautusta myös kaupunginhallituksen käsittelyssä toukokuussa. On selvää, että vastaus on puutteellinen siltä osin, että siinä ei tunnusteta niitä riskejä joita tehtaan tuloon liittyy.

Kaiken kaikkiaan näen, että Finnpulpin mahdollisiin ympäristöriskeihin tulisi suhtautua suuremmalla huolella myös päättäjien taholta, siten että realistiset uhkakuvat näkyisivät myös vastauksessa.