Ehkäisevästä työstä on puhuttu 1990-luvulta alkaen. Kuopiossakin olemme tukeneet projektein joidenkin toimialojen kehittämää ehkäisevää työtä. Olemmeko kuitenkaan perimmältään ymmärtäneet, mitä ehkäisevä työ peruspalvelujen osalta on? Rahaa ainakaan siihen ei ole riittävästi laitettu. Ehkäisevään työhön panostaminen maksaa itsensä vuosien kuluessa takaisin. Resursseja säästyy korjaavista toimista. Mitä ehkäisevä työ on lasten kannalta peruspalveluissa?

Kuopion lastenneuvoloissa terveydenhoitajia on liian vähän. Sen vuoksi täällä ei ole ollut mahdollisuutta tarjota lapsikohtaisia neuvolakäyntejä valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Nyt Kuopioon on suunnitteilla hyvinvointineuvolakokeilu. Siinä moniammatillinen työryhmä antaa palvelua lapsiperheelle kokonaisvaltaisesti. Varhainen puuttuminen lapsella esiintyviin fyysisiin, psyykkisiin tai sosiaalisiin häiriöihin on kyllä mahdollista perinteisessäkin neuvolassa, jos terveydenhoitajia lisätään. Samoin kouluterveydenhoitajien ja -lääkäreiden lisääminen mahdollistaa ehkäisevän työn tekemisen. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen puhuttiin siitä, miten koulujen terveydenhuoltoon, koulukuraattori- ja psykologitoimintaan tulee kunnissa satsata.

Päivähoidossa on tärkeä pystyä varhain puuttumaan lapsella alkaviin vaikeuksiin ja hoitamaan ne yhdessä vanhempien kanssa. Erityislastentarhanopettajien määrää sekä päivähoidon, neuvolan ja sosiaalityön yhteistyötä tulee lisätä. Omahoitajajärjestelmä on edistänyt varhaista puuttumista ja tukenut vanhemmuutta. Ehkäisevää toimintaa olisi myös mm. leikkikenttä- ja avoin päiväkotitoiminta. Kaikki vanhemmat eivät halua lastansa kokopäivähoitoon, vaan heille ja lapselle riittäisi tämän kaltainen toiminta.

Lapsen hyvinvointia ei edistä se, että hän joutuu olemaan koulussa suuressa ja hälisevässä oppilasryhmässä. Suuret luokkakoot lisäävät levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä. Kunnilla on mahdollisuus saada valtion avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta teki järkevän päätöksen, eikä lähtenyt supistamaan tuntikehyksestä ja iltapäiväkerhotoiminnasta, molemmat tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimia.

Vapaa-ajantoimessa tulee huolehtia siitä, että lapsille on riittävästi lähiliikuntapaikkoja ja nuorisotiloja. Kulttuuritoimelle tulee mahdollistaa resursseja, jotta se voi tarjota lapsille kulttuurielämyksiä kuten teatteriesityksiä ja konsertteja.

Sosiaalitoimessa pitää voida tehdä lakisääteiset lastensuojelutarpeen selvitykset kolmen kuukauden määräajassa. Se vaatii lisää tekijöitä. Kaupunki joutuu maksamaan uhkasakon 245 000 euroa, jos lakisääteisiin aikoihin ei päästä. Lastensuojelutarpeen selvitys onkin usein riittävä väliintulo perheen ja lapsen ongelmiin. Lapsen elämä saattaa korjaantua ilman suurempia toimenpiteitä. Jos taas selvitys osoittaa, että lapsi tarvitsee sijoittamisen pois kodistaan, sekin on ehkäisevää toimintaa. Lapsen elämä ei jatku kodissa, jossa mahdollisesti on väkivaltaa ja päihteiden käyttöä. Lapsi saa turvallisen kasvuympäristön.

Yksinkertaisia asioita, jotka voimme saada aikaan resurssejamme oikein kohdentamalla.

Eeva Heinonen
kaupunginvaltuutettu (sit. vihreät)
varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen

Julkaistu Savon sanomissa 4.2.2010
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/lapsen-kannalta/529313