Kasvihuonekaasut ilmakehässä luovat luonnollisen kasvihuoneilmiön, jota ilman maan keskilämpötila olisi 20–30 °C kylmempi ja maa olisi elinkelvoton.

Ihmiskunta on lämmittänyt ilmastoa noin 0,6 °C lisäämällä kasvihuonekaasujen etenkin hiilidioksidin määrää ilmassa. Tämä saastuttaminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Tällä vuosisadalla lämpötilan arvioidaan nousevan vielä 1,4–5,8 °C.

Nyt meneillään oleva pakkasjakso on saanut ilmastoskeptikot aktivoitumaan. Ilmastonmuutosta ja siitä huolestuneita tahoja on kritisoitu ankarastikin.

On ymmärrettävä, että kun kasvihuoneen molemmissa päissä ja siellä täällä muuallakin on valtaisat jäätiköt, niin ei kasvihuoneen lämpeneminen ole välttämättä kovin nopeata, tasaista ja kaikin paikoin samanlaista vuosittain, ennen kuin nuo jäätiköt ovat sulaneet.

Maapallon jäätiköt sulavat nyt ja sitovat ylimääräisen lämmön. Sulava vesi virtaa jokina meriin ja kohottaa niiden pintoja. Pienikin lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia sulamisia. Esimerkiksi jo 1,5 asteen globaali lämpeneminen saattaa sulattaa Grönlannin jäätiköt.

Merenpinta on noussut noin 130 metriä 18 000 vuotta sitten olleen viimeisen jääkauden jälkeen. On arvioitu, että merenpinta nousee tällä vuosisadalla 18–59 senttimetriä ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat katastrofaalisia myös muuten. Maapallon ilmakehässä vellova ylimääräinen energia lisää sään ääri-ilmiöitä, myrskyjä, helteitä ja pakkasiakin. Toisaalla lämmin ilma virtaa pohjoiseen kuten nyt Vancouverissa Kanadan länsirannikolla ja toisaalla kylmä ilma etelään kuten nyt Amerikan itärannikolla.

Myös maapallon ilmastovyöhykkeet muuttuvat. Toisaalla lisääntyvät sateet ja toisaalla kuivuus. Luonnon kannalta muutos on äärimmäisen nopea ja sen kyky sopeutua muutokseen kyseenalaista.

Ilmastonmuutos on mahdollisesti ihmiskunnan suurin haaste. Pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää, jos siirrytään määrätietoiseen ilmastopolitiikkaan.

Tämä monille niin epämiellyttävä totuus, jota esim. vihreä poliittinen liike on jo pitkään pitänyt esillä, herättää muutosvastarintaa. Etenkin kaiken maailman Viialaiset, joille vihreä liike on kuin punainen vaate härälle, nostavat aina tilaisuuden tullen ilmastoskeptisiä epäolennaisuuksia esiin, ilmiselvänä tavoitteenaan heikentää vihreiden kannatusta.

Erkki Björk
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Kuopio

Vihreät

Julkaistu Savon sanomissa 17.2.2010
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/luonnolle-muutos-on-nopea/533719

MIKÄ ON OLENNAISTA ILMASTONMUUTOKSESSA?

Kasvihuonekaasut ilmakehässä luovat luonnollisen kasvihuoneilmiön, jota ilman
maan keskilämpötila olisi 20–30 °C kylmempi ja maa olisi elinkelvoton.

Ihmiskunta on lämmittänyt ilmastoa noin 0,6 ºC lisäämällä kasvihuonekaasujen
etenkin hiilidioksidin määrää ilmassa. Tämä saastuttaminen jatkuu kiihtyvällä
vauhdilla. Tällä vuosisadalla lämpötilan arvioidaan nousevan vie¬lä 1,4–5,8
ºC.

Nyt meneillään oleva pakkasjakso on saanut ilmastoskeptikot aktivoitumaan.
Ilmastonmuutosta ja siitä huolestuneita tahoja on kritisoitu ankarastikin.

On ymmärrettävä, että kun kasvihuoneen molemmissa päissä ja siellä täällä
muuallakin on valtaisat jäätiköt, niin ei kasvihuoneen lämpeneminen ole
välttämättä kovin nopeata, tasaista ja kaikin paikoin samanlaista vuosittain,
ennen kuin nuo jäätiköt ovat sulaneet.

Maapallon jäätiköt sulavat nyt ja sitovat ylimääräisen lämmön. Sulava vesi
virtaa jokina meriin ja kohottaa niiden pintoja. Pienikin lämpeneminen voi
aiheuttaa mittavia sulamisia. Esimerkiksi jo 1,5 asteen globaali lämpeneminen
saattaa sulattaa Grönlannin jäätiköt.

Merenpinta on noussut noin 130 metriä 18 000 vuotta sitten olleen viimeisen
jääkauden jälkeen. On arvioitu, että merenpinta nousee tällä vuosisadalla
18–59 senttimetriä ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat katastrofaalisia myös muuten. Maapallon
ilmakehässä vellova ylimääräinen energia lisää sään ääri-ilmiöitä, myrskyjä,
helteitä ja pakkasiakin. Toisaalla lämmin ilma virtaa pohjoiseen kuten nyt
Vancouverissa Kanadan länsirannikolla ja toisaalla kylmä ilma etelään kuten
nyt Amerikan itärannikolla.

Myös maapallon ilmastovyöhykkeet muuttuvat. Toisaalla lisääntyvät sateet ja
toisaalla kuivuus. Luonnon kannalta muutos on äärimmäisen nopea ja sen kyky
sopeutua muutokseen kyseenalaista.

Ilmastonmuutos on mahdollisesti ihmiskunnan suurin haaste. Pahimmat uhkakuvat
on yhä mahdollista välttää, jos siirrytään määrätietoiseen
ilmastopolitiikkaan.

Tämä monille niin epämiellyttävä totuus, jota esim. vihreä poliittinen liike
on jo pitkään pitänyt esillä, herättää muutosvastarintaa. Etenkin kaiken
maailman Viialaiset, joille vihreä liike on kuin punainen vaate härälle,
nostavat aina tilaisuuden tullen ilmastoskeptisiä epäolennaisuuksia esiin,
ilmiselvänä tavoitteenaan heikentää vihreiden kannatusta.

Erkki Björk
MIKÄ ON OLENNAISTA ILMASTONMUUTOKSESSA?

Kasvihuonekaasut ilmakehässä luovat luonnollisen kasvihuoneilmiön, jota ilman

maan keskilämpötila olisi 20–30 °C kylmempi ja maa olisi elinkelvoton.

Ihmiskunta on lämmittänyt ilmastoa noin 0,6 ºC lisäämällä kasvihuonekaasujen

etenkin hiilidioksidin määrää ilmassa. Tämä saastuttaminen jatkuu kiihtyvällä

vauhdilla. Tällä vuosisadalla lämpötilan arvioidaan nousevan vie¬lä 1,4–5,8

ºC.

Nyt meneillään oleva pakkasjakso on saanut ilmastoskeptikot aktivoitumaan.

Ilmastonmuutosta ja siitä huolestuneita tahoja on kritisoitu ankarastikin.

On ymmärrettävä, että kun kasvihuoneen molemmissa päissä ja siellä täällä

muuallakin on valtaisat jäätiköt, niin ei kasvihuoneen lämpeneminen ole

välttämättä kovin nopeata, tasaista ja kaikin paikoin samanlaista vuosittain,

ennen kuin nuo jäätiköt ovat sulaneet.

Maapallon jäätiköt sulavat nyt ja sitovat ylimääräisen lämmön. Sulava vesi

virtaa jokina meriin ja kohottaa niiden pintoja. Pienikin lämpeneminen voi

aiheuttaa mittavia sulamisia. Esimerkiksi jo 1,5 asteen globaali lämpeneminen

saattaa sulattaa Grönlannin jäätiköt.

Merenpinta on noussut noin 130 metriä 18 000 vuotta sitten olleen viimeisen

jääkauden jälkeen. On arvioitu, että merenpinta nousee tällä vuosisadalla

18–59 senttimetriä ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat katastrofaalisia myös muuten. Maapallon

ilmakehässä vellova ylimääräinen energia lisää sään ääri-ilmiöitä, myrskyjä,

helteitä ja pakkasiakin. Toisaalla lämmin ilma virtaa pohjoiseen kuten nyt

Vancouverissa Kanadan länsirannikolla ja toisaalla kylmä ilma etelään kuten

nyt Amerikan itärannikolla.

Myös maapallon ilmastovyöhykkeet muuttuvat. Toisaalla lisääntyvät sateet ja

toisaalla kuivuus. Luonnon kannalta muutos on äärimmäisen nopea ja sen kyky

sopeutua muutokseen kyseenalaista.

Ilmastonmuutos on mahdollisesti ihmiskunnan suurin haaste. Pahimmat uhkakuvat

on yhä mahdollista välttää, jos siirrytään määrätietoiseen

ilmastopolitiikkaan.

Tämä monille niin epämiellyttävä totuus, jota esim. vihreä poliittinen liike

on jo pitkään pitänyt esillä, herättää muutosvastarintaa. Etenkin kaiken

maailman Viialaiset, joille vihreä liike on kuin punainen vaate härälle,

nostavat aina tilaisuuden tullen ilmastoskeptisiä epäolennaisuuksia esiin,

ilmiselvänä tavoitteenaan heikentää vihreiden kannatusta.

Erkki Björk

Vihreät

Vihreät