Kuopion kaupungin strateginen metsäsuunnitelma tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn helmikuussa. Metsäsuunnitelma ohjaa kaupungin omistamien metsien käyttöä tuleville vuosikymmenille linjaten esimerkiksi metsähakkuisiin ja suojeluun liittyvistä tavoitteista.
Uuden metsäsuunnitelman keskeiset tavoitteet ja periaatteet muodostuvat kahdestatoista asiakokonaisuudesta. Niihin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi kaupunginhallituksen 20.12.2021 pöytäkirjan liitteenä olevan metsäsuunnitelmaluonnoksen kautta.
Tavoitteissa korostuu hakkuumäärien kasvu kaupungin omistamissa metsissä. Strategisen metsäsuunnitelman esityksen mukaan vuotuinen hakkuumäärä olisi tulevaisuudessa 49 000 m3. Hakkuumäärä on noussut ylöspäin tasaista tahtia vuosien saatossa. Vielä vuoden 2016 talousarviossa tavoitemäärä oli 30 000 m3. Metsäsuunnitelman mukaisesti hakkuumääristä suurin yksittäinen tavoite on asetettu maaseudun virkistyskäyttöön kaavoitetuille metsäalueille, jollaisia ovat esimerkiksi Suovu-Palosen ja Niittylahden alueet.
Kuopion vihreän valtuustoryhmän näkemyksen mukaan metsäsuunnitelma ei esitetyssä muodossaan ole hyvä, emmekä kannata sen hyväksymistä ilman muutoksia. Metsäsuunnitelmassa ei nykyisessä muodossaan huomioida riittävästi luonnon monimuotoisuutta, metsien merkitystä kuntalaisten ja matkailijoiden virkistyskäytössä eikä kaupunkilaisten metsäsuunnitelmaan liittyvässä kuntalaiskyselyssä esittämiä toiveita. Metsäsuunnitelman toteutumisen keskeiseksi mittariksi ollaan vahvistamassa hakkuumäärät ja vuosittain määriteltävä hakkuiden tuottotavoite, kun taas konkreettisia suojelutavoitteita ei olla asettamassa lainkaan.
Mitä haluamme muuttaa ja miksi?
Kuopion vihreän valtuustoryhmän jäsenet ovat esittäneet muutoksia metsäsuunnitelmaan kaupunkirakennelautakunnassa (1.12.2021) ja kaupunginhallituksessa (20.12.2021). Metsäsuunnitelmaan tarvittaisiin neljä keskeistä muutosta, jotta se edistäisi strategisesti myös metsien virkistyskäyttöä, suojelua ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista:
1. Valitaan vuotuiseksi keskimääräiseksi hakkuumääräksi ”alle puolet vuosikasvusta” eli n. 49 % laskennallisesta kasvusta, joka oli metsien hakkuumäärä vielä v. 2017.
Esityksessä hakkuumäärät säilyisivät suhteellisen korkealla tasolla, jonne ne ovat nousseet viime vuosien aikana. Metsäsuunnitelmassa esitettävä hakkuutaso noin 49 000 m3 vuodessa tarkoittaisi sitä, että hakkuiden pinta-ala kasvaisi entisestään. Esitetyllä tasolla hakkuut kattaisivat jo 68 prosenttia metsien vuotuisesta kasvusta. Käytännössä tämä tarkoittaa laajaa metsien “nuorennusleikkausta”, eli hakkuita kohdistetaan erityisesti vanhoihin yli 80-vuotiaisiin metsäalueisiin, joiden määrä tulisi merkittävästi vähenemään. Näin hakataan luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä metsävarantoja ja tulevaisuudessa mahdollisuudet metsien suojelun lisäämiselle heikentyvät, kun kaupungin metsistä yhä suurempi osuus on nuorta talousmetsää.
2. Lisätään vanhojen, yli 120-vuotiaiden, metsien pinta-alan määrää ulkoilu- ja taajamametsissä.
3. Lisätään luonnonsuojelualueiden määrää perustamalla vähintään 500 hehtaarin verran kaupungin omistuksessa olevia luonnonsuojelualueita vuoteen 2030 mennessä.
Luonnonsuojelualueiden määrän suhteen Kuopio on verrokkikaupunkeihinsa nähden jäljessä. Jostain syystä metsäomaisuuden suhteen prosessin aikana on haluttu verrata Kuopiota muuhun Pohjois-Savoon, joka valtakunnallisestikin katsottuna on suojeluasioissa valtakunnan peränpitäjiä. Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 valmistelun yhteydessä on tuotu esille, että uusia metsien suojeluvarauksia tarvittaisiin erityisesti Kuopion lehtokeskuksen alueelle. Nykyinen suojelutaso on Kuopiossa n. 6 % (755 ha), kun esimerkiksi Tampereella vastaava lukema on n. 14 % (1035 ha).
Metsäsuunnitelmasta järjestetyssä kansalaiskyselyssä noin 70 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Kuopion pitäisi suojella enemmän metsiään. Valitettavasti metsäohjelmassa ollaan sivuuttamassa kuntalaismielipide, eikä se osaltaan edistä alueellisia ja valtakunnallisia tavoitteita luontokadon hillitsemisestä. Yleisen tason “pyritään suojelemaan” tavoitteiden sijaan metsäsuunnitelmaan tarvitaan selkeät ja seurattavat suojelutavoitteet. Julkisena metsäomistajana Kuopiolla on tässä vastuunsa.
4. Siirretään Kuopion metsäomaisuus FSC-sertifikaatin piiriin muualla kuin maankäytön muutosalueilla.
Kuopio hoitaa metsiään tällä hetkellä PEFC-sertifikaatin mukaisesti. Kuitenkaan Suomen ympäristökeskus ja ympäristöasioissa yleistä etua valvovat ELY-keskukset eivät keväällä 2021 allekirjoittaneet päivitettyä PEFC-standardia, koska heidän mukaansa tutkimusten, uhanalaisuusarviointien ja talousmetsien luonnonhoidon laadun arvioinnin perusteella ekologisen kestävyyden taso ei ole PEFC-sertifikaatissa riittävä luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen tilan osalta. Tämän pohjalta voisi ajatella, että käytössä oleva metsäsertifiointi ei siis riitä turvaamaan kaupungin metsien luontoarvoja riittävällä tavalla. Luontoa viestinnässään korostavana kaupunkina Kuopion olisikin syytä luopua kritiikkiä saaneesta PEFC-sertifikaatista ja liittyä luontoa paremmin huomioivan FSC-sertifikaatin piiriin verrokkikaupunki Jyväskylän tapaan.
Kaupungin metsille on laskettavissa euromääräinen hintalappu, kun puhutaan hakkuutuloista, mutta hakkuiden lisäysten vaikutus kaupungin budjettiin on suhteellisen pieni. Lisäksi hakkuumäärien kasvattaminen voi lisätä myös hakkuu- ja korjuukustannuksia, mikä entisestään pienentää saatavia nettotuloja. Vihreiden hakkuumääriä hillitsevä esitys vähentäisi kaupungin metsätaloustoiminnasta saatavia nettotuloja noin 240 000 €. Kaupunkilaisten yhteisellä metsäomaisuudella on muitakin arvoja kuin suora rahallinen hyöty. Millainen hintalappu laitetaan kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistyskäytölle?
Metsässä liikkumisella on tutkitusti terveysvaikutuksia, joten mitä paremmat ulkoilumahdollisuudet metsistämme löytyvät, sitä paremmin kaupunkilaiset voivat niin fyysisesti kuin henkisestikin. Korona-aika on myös osoittanut kasvavan kiinnostuksen luontomatkailua kohtaan. Vähentämällä hakkuumääriä ja lisäämällä suojelualueita Kuopio voisi profiloitua entistä vahvemmin luontokaupunkina, jonka virkistysalueille kannattaa tulla kauempaakin.
Artikkelin kuva on otettu Niittylahden alueelta 2.11.2021.