Pyöräily lisää terveyttä ja hyvinvointia

Maailman polkupyöräpäivää vietettiin torstaina 3. kesäkuuta. Itse juhlistin päivää pyöräilemällä töihin, tosin niin olen tehnyt kuluneen kevään aikana yhä useammin. Pyöräilyolosuhteiden edistäminen on yksi Kuopion Vihreiden kuntavaaliteemoja. Haluamme edistää pyöräilyä ympäristön kannalta kestävänä liikennemuotona esimerkiksi parantamalla pyöräteitä sekä erottamalla jalankulkua ja pyöräilyä toisistaan. Itse olen sitoutunut myös Kuopion polkijoiden kuntavaalitavoitteisiin, jossa esitetään erityisen baanaverkoston rakentamista ja myös taajama-alueiden nopeusrajoitusten laskemista pyöräilyn ja kävelyn sujuvoittamiseksi sekä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Koronavuosi on aiheuttanut Euroopan suurkaupungeissa varsinaisen pyöräilybuumin. Liikenneruuhkistaan tunnetussa Pariisissa pyöräilijät ovat tulleet osaksi katukuvaa tavalla, johon on totututtu pikemminkin Amsterdamissa ja Kööpenhaminassa. Berliinissä pyöräilijöille on tehty uusia väyliä väliaikaisilla järjestelyillä kaventamalla autoliikenteen käyttämää tilaa. Buumista on merkkejä myös Kuopiossa. Vilkku-fillarit olivat suosittuja jo ennen koronaa ja kaupungin pyöräliikkeissä ovi on käynyt kevään aikana tiuhaan. Itsekin maastopyörää ostaessani huomasin, että liikkeellä on muitakin ostajakandidaatteja.

Kirjoitin aiemmin kestävästä liikennepolitiikasta ja keinoista, joita kunnissa voidaan tehdä pyöräilyn edistämiseksi. Pyöräily on siitä oivallinen liikennemuoto, että sitä kannattaa edistää kunnissa myös terveyden ja kaupunkitilan viihtyisyyden vuoksi. Pyöräilyllä on merkittävä kansanterveydellinen rooli. UKK-instituutin mukaan pyöräily on tehokasta liikuntaa, sillä se kehittää niin hengitys- ja verenkiertoelinten suorituskykyä kuin lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta. Erityisesti nivel- ja selkävaivojen osalta pyöräilyllä voi olla merkittävä rooli työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tutkimusten mukaan jo pelkkä työmatkapyöräily vähentää niska- ja hartiaseudun kipuja, jotka ovat yksi keskeinen sairaslomien ja työkyvyn alentumisen syy. Pyöräilyolosuhteiden parantamisella voidaan kannustaa yhä useampaa pyöräilemään töihin. Näin ennaltaehkäistään sosiaali- ja terveydenhuollon menoja ja kuormitusta sekä vahvistetaan tuottavuutta, sillä onhan paremmin voiva työntekijä myös tuottavampi.

Millaisia keinoja kunnalla on edistää työmatkapyöräilyä? Valtakunnalliseen kilometrikisaan kannustamisen lisäksi voidaan järjestää omia haasteita, kuten Kuopiossakin tuttu Lämmitellen töihin -haaste, jossa työyhteisöt kilpailivat leikkimielisesti toisiaan vastaan. Haasteiden porkkanana voisi olla esimerkiksi työyhteisölle maksettavaa tyhy-rahaa. Haasteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin konkreettisia tekoja. Kaupunki on merkittävä työnantaja, joten se voi edistää työmatkapyöräilyä ja -kävelyä myös työnantajan toimin. Pyöräilyä voi edistää konkreettisesti esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1) Asianmukaiset sosiaalitilat kaikkiin Kuopion kaupungin työpaikkoihin. Tarvitaan toimivat suihku- ja pukuhuonetilat. Erityisesti pidemmästä matkasta pyöräilevien kannalta sosiaalitilojen puute voi olla merkittävä syy pyöräilyinnon vähenemiseen.
2) Toimivat pysäköintijärjestelyt pyörille. Tällä hetkellä Kuopiossa pyöräpysäköinti on järjestetty hyvin vaihtelevasti ja runkolukituksen mahdollistavia telineitä on niukasti kaupungilla tai kaupungin omien tilojen yhteydessä. Esimerkiksi uudehkon Jynkän kirjaston ja koulun yhteydessä ei ole yhtään runkolukituksen mahdollistavaa telinettä. Myös sisätilapysäköinnin mahdollistaminen olisi tarpeen erityisesti talvipyöräilyn näkökulmasta.
3) Työsuhde-edut. Pyöräilyn edistämisessä voitaisiin hyödyntää myös erilaisia työsuhde-etuja. Parhaimmillaan tämä voisi tarkoittaa kaupungin työntekijöilleen mahdollistamia työsuhdepyöriä, mutta myös vaikkapa polkupyörävarusteiden kuten kypärän ja valojen tarjoamista pyöräileville työntekijöille.

Pyöräilyolosuhteiden parantaminen lisää myös liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä. Risteysalueiden korkeiden kanttikivetysten poistaminen mahdollistaa esteettömän liikkumisen esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa. Pyöräilyn ja jalankulun erottaminen toisistaan vähentää nopeuseroista johtuvia vaaratilanteita. Noperusrajoitusten alentaminen kaupunkialueella puolestaan lisää kaikkien liikkujien turvallisuutta.

Pyöräilyyn satsaaminen siis kannattaa. Terveyshyödyt ovat merkittäviä ja parhaimmillaan pyöräilykaupungissa voidaan saada terveydenhuollon kustannuksia laskettua. Pyöräilyn lisääntyminen vähentää myös yksityisautoilua kaupunkialueella. Tällä on selkeä vaikutus kaupunkitilan viihtyisyyteen, sillä päästöjen ja pölyhaittojen lisäksi myös meluhaitat vähenevät. Esimerkiksi Tasavallankatu sisäänajoväylänä on usein ilmanlaadultaan Suomen heikoimpia alueita. Edistämällä pyöräilyä rakennamme viihtyisämpää ja hyvinvoivaa kaupunkia.