Lauantai 25.11. oli historiallinen päivä, sillä silloin järjestettiin Pride-kulkue ensimmäistä kertaa Mikkelissä. Minulla oli ilo olla mukana jakamassa teeman mukaisesti väriä ja valoa synkkään marraskuuhun. Runsaan joukon iloista tunnelmaa korostivat mitä erilaisemmat valot, banderollit ja sateenkaariliput. Pride-tapahtuman rantautuminen isosti myös Savoon oli jälleen yksi tärkeä askel yhdenvertaisuuden etenemiselle. Tapahtuma sai minut jälleen miettimään yhdenvertaisuutta ja sen edistämistä myös Kuopiossa.

Yhdenvertaisuuden voi määritellä tiivistäen näin: kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, vammaisuudesta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta. Suvaitsemisen sijaan yhdenvertaisuus korostaa tasa-arvoa.

Vuoden 2014 Yhdenvertaisuuslaki määrittelee syrjinnän muotoja sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tehtävät ja toimivallan. Syrjintä voi olla suoraa tai epäsuoraa, ja se kattaa myös esteettömyyteen liittyvät kysymykset. Laki erottelee myös tilanteet, joissa positiivinen erityiskohtelu ja erillinen kohtelu ovat oikeutettua. Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta koskee niin viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä kuin työnantajiakin.

Kunnilla on merkittävä rooli yhdenvertaisuuden edistäjinä. Kuopion kaupungin viimeisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2016. Ohjelma määrittelee yhdenvertaisuuteen liittyvät visiot, tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot. Toteutusta seurataan talousarvioseurannan yhteydessä ja arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Toimenpiteet saavat tarkemman muodon nyt valmistelussa olevassa Kuopio 2030 -strategiassa.

Suunnitelman visio on selkeä: Kuopiossa ketään ei syrjitä millään perusteella ja kaikki ovat yhdenvertaisia keskenään. Käytännössä paljon riippuu konkreettisista toimenpiteistä, tulevasta kaupunginstrategiasta ja yhdenvertaisuuden periaatteen sisäistämisestä kaupungin kaikissa toiminnoissa.

Nykyinen suunnitelma keskittyy erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Olin iloinen nähdessäni, että suunnitelmaan on kirjattu erikseen tavoite estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Lisähuomiota olisin kaivannut esimerkiksi esteettömyyteen ja etnisyyteen liittyville teemoille.

Kaupunginvaltuutettuina ja lautakuntien jäseninä meillä on oiva tilaisuus valvoa ja vaatia yhdenvertaisuuden toteutumista Kuopiossa. Toivoisin kaikkien luottamushenkilöiden sisäistävän yhdenvertaisuuden tavoitteen ja olevan ylpeitä sen eteen tehdystä työstä. Kyse ei ole vain vähemmistöjen huomioimisesta, vaan meidän kaikkien yhteisestä elämästä. Vain kunta, jossa ihmiset voivat ilman syrjinnän kokemista tai pelkoa elää ja toimia, voi olla hyvinvoiva ja elinvoimainen kunta.

Iiro Väisälä

Iiro Väisälä

kaupunginvaltuutettu, hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan jäsen