Nukun. Syön. Juttelen. Liikun. Rentoudun.Mieli ry:n

Näillä asioilla ylläpidetään mielenterveyttä. Kuulostaa yksinkertaiselta, ja teoriassa niin se onkin.

Tosiasiassa joka viides suomalainen aikuinen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä. Myös nuorista 20-25% kokee mielenterveyden ongelmia. Vuonna 1987 syntyneistä tiedämme miltei joka kolmannen olleen erikoissairaanhoidon piirissä mielenterveyssyistä ennen 25 ikävuotta. Vaikka mielenterveys on yksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeiden perusteista, emme ole panostaneet mielenterveyteen samalla tavalla kuin muuhun terveydenhuoltoon.

Joka viides suomalainen tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen lähipiirissä on joku mielenterveyden häiriöitä kokenut. Siitä huolimatta puhuminen on meille vaikeaa. Erilaisiin mielenterveyden pulmiin liittyy monenlaisia leimoja ja myös häpeää. Kukaan ei halua leimautua mielenterveysongelmaiseksi. Mielenterveydestä ja sen ylläpitämisestä pitää puhua, jotta häpeän leima vähenee. Sen lisäksi tarvitsemme puhetta myös mielenterveyden sairauksista.

Mielenterveyspalveluihin on panostettava ja niihin on lisättävä resursseja. Tällä hetkellä merkittävä joukko ihmisiä jää vaille tarvitsemaansa apua koska sitä ei ole saatavilla. Kuitenkin mielenterveyden pulmissa varhainen tunnistaminen ja nopea avun saanti ovat tehokkaita niin ihmisen toipumisen kuin taloudenkin kannalta.

Terveyden edistämisestä, ravitsemuksesta, unesta ja liikunnasta tiedämme paljon. Mutta minkä verran kiinnitämme huomiota mielenterveyden muihin osa-alueisiin, juttelemisen ja rentoutumisen merkitykseen? Yksinäisyys on surullista ja joukkoon kuulumattomuus ihmiselle vaarallista. Omia tunteitaan on syytä tunnistaa ja niistä on hyvä myös osata puhua. Tässä vanhemmuuden tukeminen on merkityksellistä: jos lapset oppivat tunnetaitoja, he osaavat niitä myös myöhemmin elämässä hyödyntää.

Kukaan ihminen ei lopulta pärjää yksin, me tarvitsemme toisiamme. Tove Janssonin Nyyti asian oivalsi: yksinään ei kukaan nauti edes näkinkengästään. Hyvinvointi lisää hyvinvointia, samalla tavalla kuin pahoinvointi kertautuu. Jos kuuluu moniin yhteisöihin, on helppoa liittyä uusiin. Jos ei kuulu mihinkään joukkoon, on ensimmäiseenkin porukkaan mukaan meneminen vaikeaa. Köyhyyden torjunta on yksi keskeinen mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevä keino.

Mielenterveyden ongelmat ovat niin yleisiä, että tarvitsemme kansallisen mielenterveysstrategian. Mielenterveys on otettava huomioon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Emme voi enää ajatella, että mielenterveydestä huolehtiminen on yksityisasia, joka on vain jokaisen omalla vastuulla.

Lähteet:
Jansson, Tove (1960) Kuka lohduttaisi Nyytiä?
Mieli Suomen mielenterveys ry

Kaisa Kantele

Kaisa Kantele

kaupunginvaltuutettu