Blogia on muokattu 3.3. 17.44.
Kuopion strategiassa (2030) kaupungin tavoitteena on olla tunnettu luontoarvoistaan. Kuopion yli 12 500 hehtaarin metsäomaisuus tarjoaakin tähän poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Kaupungin strategiaan pohjaten Kuopion Vihreät ovat kuntavaaliohjelmassaan korostaneet, että jatkossa luonto- ja virkistyskäyttöarvojen tulisi olla kaupungin metsien hoidossa etusijalla taloudellisiin tavoitteisiin nähden. Kuopio pyrkii myös hiilineutraaliksi, mikä vaatii merkittävien päästövähennysten lisäksi hiilinielujen kasvattamista, eli metsien hakkuumäärien hillitsemistä ja muutoksia metsänkäsittelytapoihin.
Kuopion Vihreät painottavat metsien käytössä hiilensidontaa sekä luonto- ja virkistyskäyttöarvoja
Kuopion kaupunki on parhaillaan laatimassa uutta metsäsuunnitelmaa, joka ohjaa kaupungin metsien käyttöä seuraavan kymmenvuotiskauden ajaksi. Suunnitelmassa linjattavat metsänhoitoperiaatteet ja toimintatavat vaikuttavat kaavoituksen tapaan pysyvästi virkistys- ja vapaa-ajanympäristöön. Hiilineutraalisuustavoite ja pyrkimys luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ovat strategisia läpileikkaavia ajureita kaupungin toiminnassa, joiden tulisi koskea myös metsäsuunnitelman laadintaa.
Metsäomaisuuden hoitoon kohdistuu monia tavoitteita, ja siinä mitä asioita painotetaan, on loppupeleissä kyse arvoista. Metsäsuunnitelman ensisijaiset tavoitteet tulisi olla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja metsien virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Kaupunkilaisten hyvinvointia edistävinä tekijöinä edellä mainittujen tavoitteiden tuottama välillinen arvo on erittäin merkittävä. Kaupungin metsäomaisuus tuo myös taloudellista tuloa hakkuiden muodossa, mutta suora taloudellinen tuotto tulisi olla kaupungin metsien hoidossa toissijainen tavoite.
Vihreiden aloitteesta kaupunginvaltuusto onkin vuoden 2021 talousarviossa evästänyt metsäsuunnitelman laadintaa seuraavasti (s. 46): ”Tulevien vuosien hakkuumäärät ja metsänhoitosuunnitelmat määritellään metsäsuunnitelmassa luonnon monimuotoisuus ja ilmastopoliittisessa ohjelmassa määritetyt hiilensidonnan tavoitteet huomioiden.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin metsien vuotuista hakkuutavoitetta tulisi selkeästi laskea nykytasosta, esimerkiksi alle puoleen puuston vuosikasvusta.
Hakkuumääriä vähennettävä nykytasosta
Tällä hetkellä Kuopion kaupunki hakkaa metsistään vuotuisesti noin 2/3 metsien vuosikasvusta, ja hakkuupaine hehtaaria kohden on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Koska kaupungin metsien hoidossa on viime vuosina painotettu taloudellisia tavoitteita yhä enenevissä määrin, on avohakkuita ja laajamittaisia harvennuksia kohdistettu myös ulkoilumetsiin, mikä on vaikuttanut heikentävästi luonto- ja virkistyskäyttöarvoihin. Hakkuumäärä on yleisesti ottaen kasvanut koko Kuopion hallinnollisella alueella, mikä on Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman mukaan johtanut alueen metsien hiilinielun koon pienenemiseen tarkastelujaksolla 2015–2018. Hakkuumääriä vähentämällä Kuopion kaupungin metsiin sitoutuisi hiilidioksidia lähivuosina useita tuhansia tonneja nykyistä enemmän.
Kuopion tulisi panostaa hakkuumäärien vähentämiseen ja jatkuvapeitteiseen kasvatukseen muiden yliopistokaupunkien tavoin. Verrokkikaupungeista esimerkiksi Turku on päätynyt painottamaan metsäsuunnitelmassaan hiilensidontaa, ympäristöarvoja ja asukkaiden lähiluonnon merkitystä, ja on tämän myötä laskenut metsiensä hakkuumäärät 40 %:iin vuosikasvusta. Jyväskylä taasen on linjannut ulkoilu- ja virkistysmetsissä käytettäväksi vain jatkuvapeitteisiä metsänhoitotapoja.
Metsänhoitomenetelmiin muutoksia – taajama- ja ulkoilumetsissä eroon avohakkuista, linnuille pesimärauha, lisää lahopuuta, METSO-kohteet säästettävä
Kuopiossa tarvitaan selkeät linjaukset niistä periaatteista, joilla erityyppisiä ja erilaiseen käyttöön tarkoitettuja metsäalueita hoidetaan. Vielä viime vuonna kaupunki suunnitteli Niittylahden ulkoilumetsiin avohakkuita, joita toteutetaan parhaillaan. Tulevana kesänä avohakkuita on suunniteltu toteutettavaksi Syvänniemen taajamametsissä lintujen pesimäaikaan.
Metsäsuunnitelman tasolla tulisi linjata, että taajamametsiin toteutetaan vain virkistystä tukevia ja turvallisuuden kannalta tarpeellisia töitä (esim. vaarallisten puiden poistoja silloin tällöin), ja muutoin jätetään niissä hakkuut toteuttamatta. Avohakkuut tulisi lopettaa ulkoilumetsissä, ja harjoittaa niissä tarvittaessa vain jatkuvapeitteistä metsänhoitoa, joka on sekä luontoarvojen, virkistyskäytön, kuin ilmastotavoitteidenkin osalta parempi vaihtoehto, kuin avohakkuisiin pohjautuva metsätalous. Hakkuita ei tulisi jatkossa toteuttaa lintujen pesimäaikaan muutoin kuin perustellusta syystä.
Vuonna 2013 tehdyssä METSO-kartoituksessa kaupungin mailta tunnistettiin arvokkaita luontokohteita noin 1200 hehtaaria. Monimuotoisuudelle merkittäviä ja ensisijaisesti suojeltavia METSO I-kohteita löytyi yli 600 hehtaaria. METSO-kohteet tulisi jättää lähtökohtaisesti hakkuiden ulkopuolelle ja pyrkiä lahopuun määrän lisäämiseen kaupungin metsissä. Säästämällä METSO-kohteet voidaan niiden välille pyrkiä muodostamaan yhtenäinen verkosto ekologisia käytäviä, jotka turvaavat sekä luonnon monimuotoisuutta, että virkistyskäyttöä.
Lisää metsien suojelua luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön turvaamiseksi
Metsien vuotuinen hakkuumäärä, käsittelytavat ja suojeluaste ovat keskeisiä asioita luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja asukkaiden virkistäytymisen kannalta. Kaupungin ympäristökertomuksessakin 2019 todetaan, että ”tulevien vuosien ympäristöhaasteista suurimpia ovat luonnon monimuotoisuuden varmistaminen kaupungin metsä- ja vesialueilla.”
Kuopiossa suojeluun kelpaavia arvokkaita metsäkohteita löytyy esimerkiksi Karttulan pohjoispuolelta (Petronneva), Suovulta, Niittylahdesta, Hietasalosta, Tervaruukinlahdelta ja Kolmisopen länsipuolelta, Jynkänniemestä, Pirttiniemestä, Puijolta ja Neulamäestä. Näiden METSO-kohteiden suojelusta on myös mahdollista saada korvaus valtiolta.
Laajempien suojelukokonaisuuksien tarkastelulle on oivallinen hetki tänä vuonna, kun metsäsuunnitelmaa laaditaan. Monet luonnonsuojelualueet ovat nykytietämyksen valossa liian pieniä kokonaisuuksia ja niiden kytkeytyneisyys toisiinsa epävarmaa, mikäli ympärillä tehdään runsaasti metsänhoidollisia toimenpiteitä. Tämän vuoksi Kuopion kaupungin tulisi kokonaan uusien luonnonsuojelualueiden perustamisen lisäksi pyrkiä laajentamaan jo olemassa olevia luonnonsuojelualueita.
Oulun kaupunki on näyttänyt aihepiirissä hienoa esimerkkiä perustamalla yli 1100 hehtaarin laajuisen luonnonsuojelualueen Sanginjoelle, ja myymällä alueelta toiset noin 1100 hehtaaria Koneen Säätiölle. Molemmat tahot ovat 1.3.2021 lahjoittaneet alueet valtiolle, ja kansallispuiston perustamisestakin jo puhutaan.
Lopuksi
Kun katsoo muiden yliopistokaupunkien viimeaikaisia toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, on Kuopiolla vara nostaa myös omaa profiiliaan lunastaakseen strategiansa mukaisen vision ”tunnettu luontoarvoistaan”. Luonto- ja ilmastoystävällisillä uusilla avauksilla kaupunki voi edistää positiivista valtakunnallista näkyvyyttä ja sitä kautta myös matkailua. Ennen kaikkea luontoarvoihin panostaminen edistää hyvän elinympäristön rakentumista ja kaupunkilaisten hyvinvointia.
#hyvinvoivakuopioonvihreä
Trackbackit/Pingbackit